Almay One Coat -ripsiväri ja pöllökoru

Tänään pitkästä aikaa meikkejä :) Tampereen miitissä Thebos lahjoitti bloggaajille 10 euron arvoiset lahjakortit. Itse tilasin omallani Almay One Coat Nourishing Mascaran ja kaveriksi aivan ihanan pöllökorun.

Ripsari tuli todellakin tarpeeseen, sillä vanha Maybellinen Colossal-mascara huusi jo kuivuuttaan. Siihen tulenkin tätä uutta vertaamaan. Harja on paljon pienempi kuin Colossalissa, siitä ehdottomasti plussaa, koska en tykkää kovin isoista harvoista, ne sotkevat.

Harjakset on jaoteltu aika perinteiseen tapaan spiraaliin harjan ympärille. Pakko sanoa, että tällä ei saa yhtä tasaista ja eroteltua tulosta, mitä Colossalin omalla, jossa harjakset on jaoteltu tasaisemmin eikä tuolla tavalla jaksottaisesti.

Itse väristä tykkään kyllä: se on paksua eikä sitä tosiaan tarvitse kovin paljoa. Myös pituutta ripsiin saa helposti eikä väri kökköönny ollenkaan. Harja kuitenkin aiheuttaa sen, että saa olla hyvin tarkkana, etteivät ripset liimaudu yhteen.

Räpsytinkuvat on taattua iphone-laatua, eli ei kovin kummoisia... Mutta saa niistä jotain selvää!

Kiva perusripsari. Huomattavasti parempi kuin esim. Rimmelin Scandal Eyes, jota käytin yhdessä vaiheessa. Luulenpa että tämän jälkeen yritän metsästää, onko olemassa vielä Lumenen Natural Coden vaaleanvihreäputkiloista ripsaria. Siitä olen aina tykännyt silikonisen tiheän harjan takia.

Toinen paketissa ollut söpöys oli tämä pöllökoru (oli muuten kaupassa nimellä tuhti pöllö :D).

Olinkin etsinyt itselle mieleistä pöllökorua jo pidempään, mutten ollut löytänyt mieleistä. Vaatimuksina oli kohtuullisen hillitty koko, mielellään hopea värinä, yksiosaisuus (ei kilise ja kolise) ja söpöt isot silmät. Se on sitten tämä <3 Ainut, että omalta pölleröiseltä puuttuu pala toisesta "korvasta" :( Noh, se on oma persoonansa, ei ole kellään samanlaista :D

Huom! Mielipiteeni ovat omiani sekä hyvässä että pahassa. Linkit on teidän helpotukseksenne, en hyödy niiden klikkaamisesta mitään.

St Moriz Rusketusta Kalpeanaanaamoille

Olen tyypillisesti hyvin vaaleaihoinen ja kesäisinkin auringonoton jälkeen Kalkkilaivan Kapteeni isolla koolla. Joka kevät vähänkin kun aurinko näyttäytyy, mulle tulee tunne, että pitäisi olla edes vähän väriä iholla kun alkaa kulkea lyhythihaisissa ja sääret paljaana.

Noh, ostan joka kevät näihin samoihin aikoihin myös kullanruskean hipiän toivossa itseruskettavaa voidetta. Yleensä se on ollut Garnierin tai Doven ja joka kerta päädyn samaan tulokseen. En nimittäin halua ostaa niitä ikinä sen muutaman käyttökerran jälkeen.

Eniten niissä ylipäätäänkin harmitta se haju, mikä tulee jo parissa tunnissa levittämisen jälkeen. En tiedä onko oma iho jotenkin sen tyyppinen, että haju tuntuu voimakkaammalta vai onko nenä vaan herkkä. Yleensä käynkin aina suihkussa kuuraamassa itseni saippualla muutaman tunnin päästä voitelusta. Ja silti tuntuu, että haisee :D Toinen juttu on monesti se, että koska oma iho on niin vaalea ja väritön, näyttää itsetuskettava monesti iholla keltaiselta. Ei hyvä.

Toiseksi tuotteeksi Thebokselta valitsin riskillä itselle täysin tuntemattoman merkkisen St Morizin itseruskettavan voiteen. Mitäpäs tämä tuote sitten lupaa? Olen poiminut Theboksen nettisivuilta joitain juttuja:

• Kuivaihoisen valinta!
• Voiteessa on opasväri, joka helpottaa tasaista levittämistä.
• Ei haise perinteiseltä rusketusvoiteelta.
• Helppo tapa saada luonnollinen, syvä ja tasainen rusketus.
• Sisältää ainesosia, jotka hidastaa rusketuksen haalistumista.
• Ennen käyttöä kannattaa kuoria ja kosteuttaa iho!
• Levitys mielellään siihen tarkoitetulla kintaalla tai hanskat kädessä!

Itse värittömiin voiteisiin tottuneena näinkin tummanruskea väri tuntui suoraan sanottuna oudolta! Tuntui, että vaikka hieroi voimakkaasti iholle niin että tuli jo herkkäihoisena punaisia jälkiä, niin silti olisi epätasaista. Samaa sanoi myös peili. Kuitenkin seuraavana päivänä kun katselin itsäni peilistä, en nähnyt yhtä ainoaa laikkua tai raitaa missään. Ilmeisesti siis toimii hyvin. En siltikään uskaltanut koko päivänä istua sohvalle :D

Olin vähän tyhmä, kun en tietenkään käyttänyt hanskoja, vaikka suositeltiin :D "Enhän mä koskaan ennenkään..." No, olispa kannattanut! Väri kyllä lähti, kun pesi monta kertaa saippualla eikä kämmenet ole vielä tämän kolmen käyttökerran jälkeen yhtään ruskettuneet.

Siis se rasvan tummentama kämmen muistaakseni viiden saippuapesun jälkeen :*

Seuraavaksi itselle tärkein asia: se haju. Haju ei tosiaan ollut niin voimakas kuin esim. Doven voiteessa, mitä itsellä on edellisenä ollut. Se ei myöskään tullut lähes heti, vaan otti useamman tunnin ennen kuin aloin sitä havaita - ja sittenkin vain ihoa läheltä haistellessa. Ei siis ollenkaan häiritsevä!

Pakko vielä sanoa, että kun kaksi kertaa olin tuolla suklaavoiteella lätrännyt, niin keksin tavan tehdä siitä itselleni mieluisampi: sekoitin joukkoon paksua kosteusvoidetta! Väri muuttui ihan tummanruskeasta vähän suklaamoussen väriseksi (mun oikeasti teki mieli maistaa) ja iholle sen sai levittää huomattavasti huolettomammin! Uskalsin myös pukea vaatteet päälle loppupäiväksi. Näin teen todellakin myös jatkossa!

Loppuyhteenvetona: ehdottomasti parempi kuin ne perus marketeista saatavat! Kerrankin varmaan käytän koko pullon, enkä heitä 3/4 pullollista roskiin kuten yleensä :D Jos joku kiinnostui St Moriz löytyy täältä ja sillä on hintaa 9,90 e / 200 ml.

Muita valkoisia?

Huom! Mielipiteeni ovat kaikki omiani sekä hyvässä että pahassa. En myöskään hyödy linkeistä mitään, ne ovat vain teidän helpotukseksenne :)

Essie To Buy Or Not To Buy

Tänään esittelen ensimmäisen Essien lakan, mitä olen koskaan omistanut, To Buy Or Not To Buy. Ekana haluan jakaa oman mielikuvani Essien lakoista näin ylipäätään: Essien kokoelmissa on kauhean runsas sarja sävyltään ihan pikkiriikkisen poikkeavia läpikuultavia ranskislakkoja.

Oikeasti. Joka. Toinen. On. Ranskislakka. Huomasin tämän, kun yhtenä päivänä selailin ebayn ihmeellistä maailmaa. Ja sitten ne pastellit cremet. Niistä on Essien lakat Lunaliin päässä tehty.

Ja juurikin tällaisen aivan ihanan pastellin lilan valikoitsin. Olen elänyt siinä mielleyhtymässä, että Essiet on lähes kulttimaineessa, kun puhutaan laadukkaista lakoista. Kun katselin hohtelevaa pastellista koostumusta, mietin lakan tarvitsevan vähintään kolme kerrosta ollakseen peittävä.

Miten kävikään, kun lakkasin kiekolle. Peitti helposti kahdella ja levittyi niin kauniisti kuin vain mahdollista. Nyt ymmärrän, miksi Essien lakat on suosittuja.

Essien pulloissa on myös jotain sellaista eleganttia ja yksinkertaista kauneutta. Ei mitään krumeluurietikettejä tai erikoista pulloa ja silti nätti paketti.

To Buy Or Not To Buy sisältää ripauksen violettina hohtelevaa shimmeriä tai ehkä glassflecked-hippusia. Muutamastakin blogista luin, kun swatceja hain, että shimmeriä tuskin huomaa, kun lakka on kynsillä, mutta ainakin kiekolla sen näkee selkeästi.

On se vaan kauniin värinen! Odotan jo innolla, että pääsen lakkaamaan ihan kynsille asti ja tekemään tälle jonkin oikein suloisen koristelun :)

Tämä kappale on saatu Thebokselta esittelyyn. Siellä muuten on tällä hetkellä nämä kaikki Essien lakat 9,90 e kun normaalisti ne on 14,90 e. Jos jäi vaivaamaan, niin täältä ne löytyy. Valitettavasti tätä sävyä ei ilmeisesti enää ollut...ehkä ollut sen verran suosittu.

Huom! Mielipiteeni ovat kaikki omiani sekä hyvässä että pahassa. En myöskään hyödy linkeistä mitään, ne ovat vain teidän helpotukseksenne :)