Ajattelin jo silloin, kun pistin
Näin muokkaan! -haastetta pystyyn, että luonnollinen jatkumo tälle on
Näin kuvaan!. Tai oikeastaanhan sen olisi pitänyt olla esiosa, mutta kaikkea ei voi aina saada :D Nyt on muutenkin ideaali aika vähän kirjoitella aiheesta, koska olen juuri äskettäin vaihtanut kameraa vanhan mentyä rikki ja syksyäkin ajatellen lightbox on tulossa ebaysta.
Kamerana toimii jo ilmeisesti markkinoilta poistunut ja käytettynä itselle kotiutunut Canon EOS 40D -digijärkkäri, jossa on linssinä EF 50mm 1:1.8. Tällä linssillä täytyisi kuvata melkein puolen metrin päästä, ja siinä ei ole ollenkaan zoomia, joten lisäosana hommasin lähikuvaamiseen sopivan Makrumin lähilinssin (4X). Lähilinssit on halpa ja itselle ainakin kelpo lisä kynsien kuvaamiseen, sillä se maksoi vain vajaan 17e ja pääsen sillä kuvaamaan 16 sentin päähän. Todellinen helpotus siis, kun ei tarvitse enää rajata kuvasta 3/4 pois.
Seuraavaksi kerron hiukan kuvausjärjestelyistä, joista on nyt otettu rakeiset kuvat sillä vanhalla hajonneella kameralla :D Lamppu on Ikeasta hommattu kohdevalaisin, jossa on päivänvalolamppu. Valaistus on kelpo tapa saada myös hyviä kuvia. Jos valaistus on kehno, hyvälläkään kameralla ei saa hyviä kuvia. Suosittelen siis hommaamaan tehokkaan valaisimen (tai kaksi, mikä itsellä on suunnitelmissa) ja päivänvalolampun. Oman lampun värilämpötila on 6400 K, eli ei lähellekään yhtä keltaista valoa, mitä "normaaleissa" lampuissa on. En väitäkään tietäväni näistä lampuista oikein mitään, mutta tuo toimii minulla.

Kamerassa käytän automaattista valkotasapainon säätöä, joten kamera itse saa päättää, minkä sävyinen valo on. Tuo käyttämäni linssiyhdistelmä yhdistettynä valaistusolosuhteisiin vaatii käyttämään suhteellisen pientä aukkoa (minkä siis säädän käsin), jotta saan tarpeeksi suuren syväterävyyden (eli siis tarkan kuvan kaikista haluamistani kohdista). Pieni aukko taasen vaatii suhteellisen pitkää valotusaikaa, jottei kuvista tulisi ihan pimeitä. Pitkä valotusaika taasen tekee kuvista hyvin tärähdysherkkiä, joten käytän kuvaamisessa aina jalustaa ja kaukolaukaisinta. Monesti ylivalotan kuvia vielä hitusen kuvausvaiheessa, jotta säästyisin tietokoneella tehtäviltä muokkauksilta. Siinäpä lyhyesti siitä, mitä käytän kamerassa ja miksi.
Olen kuvannut vasta muutamia viikkoja tämän uuden kameran kanssa, joten opeteltavaa on edelleen paljon. Otankin mielelläni vinkkejä ja ehdotuksia vastaan, mitä kannattaa kokeilla :)
Tällä hetkellä kynsikuvaamisen taustalla toimii ihan yksinkertainen valkoinen paperi, koska omatekemäni lightbox hajosi ja uusi on vasta matkalla. Olen sitä mieltä, että tällaisilla halvoilla ratkaisuilla pääsee ihan laadukkaisiin kuviin. Tärkeintä on saada kuvan tausta mahdollisimman rauhalliseksi: eli ei siis sitä petaamatonta sänkyä taustalle vaan mieluummin vaikka valkoinen t-paita.
Valohan siis kannattaisi suodattaa esim. juuri lightboxissa kankaan tms. läpi, jotta ei tulisi heijastuksia ja varjoja, mutta ilmankin pärjää. Itse suuntaan valon sillä tavalla, että varjo tulisi mahdollisimman piiloon eikä näkyisi kuvassa (eli useimmiten kohteen taakse). Kaksi eri suunnista tulevaa valoa kanssa poistaisi varjoja, ja samalla parantaisi valaistusolosuhteita. Ehkä sitten seuraavalla Ikean reissulla...
Olen kokeillut kuvailla valon tullessa eri suunnista ja todennut, että paras tulos on, kun valoa tulee suhteellisen samasta suunnasta kuin mistä kamerakin kuvan räpsäisee. Alkuun ajattelin, että on varmaan hyvä, jos valo tulee ihan kohtisuoraa kohteen päältä, mutta varsinkin kynsikuvissa se aiheutti ikäviä varjoja sormiin.
Käytännössähän tämä oma kynsikuvaaminen on ergonomisuuden huipentuma. Kykin siis tuossa pöydän vieressä toinen käsi valkoisen taustan edessä ja toinen kaukolaukaisimella. Sitten yritän samalla kurkkia kameran aukosta, mitä kuvaan ja pysytellä mahdollisimman paikallaan ettei kuva tärähtäisi.
Tykkäsittekö kuulla näistä kuvausjutuista tai saitteko tästä mitään ideoita tai vinkkejä itselle? Olisi myös mukava kuulla, onko täällä muilla jotain erityisiä kikkoja, miten hoitaa kynsikuvaamista :) Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän romaanin loppuun asti ja haluaa vielä raottaa sanaista arkkuaankin. Huomenna saatte sitten ne kynnet, olen nimittäin vesimarmoroinut!